lauantai 10. elokuuta 2019

Luonto- parasta lääkettä





Kuinka moni onkaan kysynyt minulta,että miten minä jaksan kun täällä vanhalla tilalla on niin paljon kaikenlaista tehtävää,ja varsinkin nyt kun isäntä on sairastunut vakavasti..


Vastaukseni kysyjille on aina sama,juuri siitä syystä jaksan kun elämme täällä vanhalla tilalla luonnon ympäröimänä. 


Koen niin vahvasti kuuluvani osaksi ympäröivää luontoa,etten oikeastaan osaa edes kuvitella sellaista vaihtoehtoa,että asuisimme vaikkapa kerrostaloasunossa(olen joskus nuorempana asunut,joten kokemusta siitäkin asumismuodosta on),voisin jopa kuvitella että sellainen luonnosta eristetty asuminen aiheuttaisi minussa jonkinlaista surua ja jatkuvaa kaipuuta sinne oikeaan kotiin,luonnon läheisyyteen.



Ja onhan tästä aiheesta viime aikoina ollut mediassakin artikkeleita esillä ja ihan tutkimuksiakin tehty. Luonnossa oleminen,vaikka vain ihan hetken aikaa,parantaa ihmisten mieltä ja rauhoittaa.
Ja monille taiteilijoille luonto on loputon inspiraation ja luovuuden lähde.


Ajattelen,että ihminen on osa luontoa ja voi kunpa osaisimme elää sen mukaan ja kunnioittaa ja vaalia  suurta aarrettamme,puhdasta luontoa,erämaita,juomakelpoista  vettä,raikasta ilmaa hengittää. Suuria asioita nykymaailmassa,ja meille monesti niin itsestäänselviä,ettei niitä välttämättä tule edes ajatelleeksi.


Huonoina päivinä tai hetkinä,minulla on tapana mennä aittojen luokse mäelle istuskelemaan ja vain katsella ihastuneena ympärille,tai pieni kävely kotimetsän poluilla saa heti ihmeitä aikaan.Takaisin sisälle tupaan tullessa,olo on jo paljon kevyempi. 


Toki muiden ihmisten tapaamiset ja jutteluhetket vaikkapa kauppareissulla  kylillä ovat mukavia ja piristäviä,mutta minun täytyy kyllä rehellisesti myöntää että suurimmat onnentunteen läikähdykset olen kokenut luonnossa tai joku luontokokemus on ollut jotenkin erityisen vaikuttava.

                            ♥️Luonto,se merkitsee minulle aivan kaikkea♥️


Rauhoittavia luontohetkiä toivotellen, 

                                                       Turvejärven tilan emäntä Katja