Vanhan torpan kunnostamisesta

Ajattelinpa vaihteeksi kirjoitella hieman muustakin kuin kotieläimistä ja heinähommista;),eli ylipäätänsä asumisesta ja arjesta lapsiperheenä vanhassa torpassa.

Nyt on jo kahdeksas vuosi menossa täällä Turvejärvellä. Ostaessamme tilan,meillä oli ajatuksena remontoida ja peruskorjata vanha talo melkein kokonaan(laittaa vesijohdot,tehdä kylpyhuone,vesivessa jne...),mutta kiitos jo alkuvaiheessa mönkään menneen talon lisä-osan rakentamisen,niin jouduimme pakostakin hiljentämään tahtia ja pysähtymään miettimään,että mitä oikeasti haluamme ja mihin meillä varat riittävät. 

Oikeasti halusimme ja haluamme säilyttää tämän vanhan puolen mahdollisimman alkuperäisenä,ja mitään muuta emme ole tehneet,kuin maalanneet ja tapetoineet pintoja.
 Tupakeittiössä puuhellan vieressä on käsipumppu,jolla saamme kylmän veden sisälle tupaan. Viemäröintiä ei ole,eikä tule!:)

Sen verran mukavuuksia kuitenkin on tiedossa,että teemme eteiseen pienen kuivakäymälän,niin on talvella mukavampi kun ei tarvitse juosta pihan poikki huussiin.

Pihasauna kesällä

Peseytyminen on suoritettu pihasaunassa ja siellä onkin erityisen makoisat löylyt,kiitos hyvien saunatonttujen:)

Tämän kesän yksi tärkeimmistä hommista on uusia pihasaunan lattia,se on palvellut jo monen monta vuotta ja alkaa olemaan jo väsynyt,notkahtelee ikävästi jalkojen alla.

Pihasauna talvella,tammikuun pakkasilla

Meidän työhuoneemme(vanha hirsiseinä on talon vanhaa ulkoseinää)

Tämä rakkaaksi käynyt torppa ei ole koolla pilattu,neliöitä on vajaa 60 ja kattokorkeuttakin vain nippanappa 2m. Lämmityksen kannalta vain hyvä asia,että tila on suht.pieni.
Lämmitämme enimmäkseen puilla,keittiössä on avotakka sekä puuhella ja meidän työhuoneessamme kamina,joka lämmittää todella tehokkaasti. Tyttöjen huoneessa on sähköpatteri kovimmilla pakkasilla pitämässä peruslämpöä yllä.


Ja vielä tuli mieleeni yksi tärkeä asia tai pikemminkin oma havainto tässä vuosien varrelta,että kummasti sitä sopeutuu elämään vanhan talon ehdoilla ja huomaa että pärjätään vähemmälläkin. Näin jälkiviisana voin huokaista helpotuksesta kun emme ehtineet "pilata"vanhaa taloa valtavalla remontilla,vaan jatkamme tilan elämäntapaa,kotieläimineen kaikkineen:)

Sillä sitähän se on asuminen ja eläminen vanhassa talossa,se on elämäntapa,tapa elää ja olla.
Ja myös ekologinen vaihtoehto,kierrätystä parhaimmillaan..,mutta siitä aiheesta kirjoitan aivan oman kirjoituksen,jahka kerkiän:)