Ihan tavallinen päivä

Nyt kun talvi on saapunut,ja lämpötila alkaa olemaan reilusti pakkasen puolella,alkavat tämän pienen torpan aamut aina saman kaavan mukaan;eli aivan ensimmäisenä on laitettava tulet puuhellaan,ja sen jälkeen aletaan puuhailemaan muita aamun arkiaskareita.

Arkipäivisin tytöt heräilevät seitsemän aikoihin,jotta ehtivät valmistautua koulupäivään. Koulutaksi tulee hakemaan lapset tienvarresta hieman ennen kahdeksaa. 

Jos yö on ollut kunnon pakkasyö,laitan herätyskellon soimaan jo aikaisin aamulla,jotta ehdin lämmittämään tupaa ennen lasten heräämistä,sekä käyn viemässä kotieläimille aamuruuat ja lämmintä vettä.

                       Omppu ja lampaat ovat jo hereillä,ja odottavat aamuheiniään:)

                        Ja kanaset ovat varmasti olleet hereillä jo kukonlaulun aikaan..

Vanhassa talossa kun asustelee,niin on oikeastaan pakko oppia sietämään hieman epämukavuuttakin(mitä se sitten itse kullekin tarkoittaa;),sitä että aamuisin on viileää,ja villasukat on hyvä pitää jalassa yölläkin,ehkä parempi pitää villasukat jalassa aina toukokuuhun saakka;)

Ja jos joskus oikein harmittaa vaikkapa se kun täytyy pakkasessa kipittää pihan perälle,niin katse kirkkaalle tähtitaivaalle ja loimuavat revontulet saavat mielen taas leppymään ja muistamaan miksi haluamme asua juuri täällä. Luonto ympärillä on loputtoman kaunis ja aina osaa yllättää. Ja nykyään osaan jo pysähtyä ihailemaan pieniä asioita ja yksityiskohtia.

Silloin jos ihmisellä on koko ajan kiire ja huolia,niin eihän sitä edes huomaa ympärillä olevaa kauneutta. Monesti se on kuitenkin niin,että ne elämän tärkeimmät asiat ovatkin juuri niitä arjen pieniä,hienoja hetkiä, vaikkapa se upea revontulinäytös taivaalla,perheen kanssa tehty retki lähimetsään. Ei aina  tarvitse lähteä kauas kokeakseen jotain erityistä:)

Oikein ihanaa alkanutta viikkoa kaikille,ja koittakaa muistaa nauttia niistä elämän pienistäkin asioista! :)

Niin minäkin yritän!;)