Ja ei ole vielä koskaan kotijärvi jättänyt ilman saalista. Kiitos!:)
Kesällä pyydämme ruokakalat enimmäkseen katiskoilla,ja aina välillä saatamme laskea muutaman siikaverkon.
Syksyllä nostamme katiskat pois järvestä ja kalastamme kotitarvekalat verkoilla.
Tässä muutamia kuvia parin vuoden takaa,kun olimme tyttöjen kanssa syyskalan pyynnissä. Tämä kyseinen kalastusreissu on jäänyt meille kaikille mieleen,kun jo verkkoja laskiessani ensimmäiset siiat uivat pyydyksiin,ja tytöt tuumasivat"että taitaa olla aamulla verkot täynnä kalaa".. Ja niinhän vain olikin!:)
Meillä tytöt ovat jo pienestä pitäen otettu mukaan veneeseen ja erityisesti Inari tykkää olla mukana kalastusreissuilla. Pieni kalastaja! :)
Mulla on myös ollut tapana tuo pyytäminen, sanan varsinaisessa merkityksessä - oli kyse sitten kalastuksesta, marjastuksesta tai sienestyksestä :) Ja sama homma kuin teillä, kun on alkanut kauniisti pyytää (ja ehkä vienyt jotain vastapalvelukseksi), niin aina on saalista tullut! Mutta onhan se hyvä tapa :)
VastaaPoistaTästä sinun blogistasi on tullut yksi suosikeistani! Kiva seurailla teidän perheen elämää siellä pohjoisessa. Tuon kaltainen elämä on hyvä esimerkki siitä, millaiseen haluaisin täällä meidän minikokoisella tilalla pikkuhiljaa pyrkiä.
Ihanaa syksyn jatkoa (tai teillä varmasti jo talven alkua) sinne koko perheelle, ja eläimille tietty myös!
Kiitos Sanni viestistäsi!:)Minä puolestani olen tykästynyt sinun blogiisi,käyn aina kurkkaamassa ja lukemassa Töllin kuulumisia:)Ihania loppusyksyn päiviä sinne teidän pientilallenne!
Poista