lauantai 10. elokuuta 2019

Luonto- parasta lääkettä





Kuinka moni onkaan kysynyt minulta,että miten minä jaksan kun täällä vanhalla tilalla on niin paljon kaikenlaista tehtävää,ja varsinkin nyt kun isäntä on sairastunut vakavasti..


Vastaukseni kysyjille on aina sama,juuri siitä syystä jaksan kun elämme täällä vanhalla tilalla luonnon ympäröimänä. 


Koen niin vahvasti kuuluvani osaksi ympäröivää luontoa,etten oikeastaan osaa edes kuvitella sellaista vaihtoehtoa,että asuisimme vaikkapa kerrostaloasunossa(olen joskus nuorempana asunut,joten kokemusta siitäkin asumismuodosta on),voisin jopa kuvitella että sellainen luonnosta eristetty asuminen aiheuttaisi minussa jonkinlaista surua ja jatkuvaa kaipuuta sinne oikeaan kotiin,luonnon läheisyyteen.



Ja onhan tästä aiheesta viime aikoina ollut mediassakin artikkeleita esillä ja ihan tutkimuksiakin tehty. Luonnossa oleminen,vaikka vain ihan hetken aikaa,parantaa ihmisten mieltä ja rauhoittaa.
Ja monille taiteilijoille luonto on loputon inspiraation ja luovuuden lähde.


Ajattelen,että ihminen on osa luontoa ja voi kunpa osaisimme elää sen mukaan ja kunnioittaa ja vaalia  suurta aarrettamme,puhdasta luontoa,erämaita,juomakelpoista  vettä,raikasta ilmaa hengittää. Suuria asioita nykymaailmassa,ja meille monesti niin itsestäänselviä,ettei niitä välttämättä tule edes ajatelleeksi.


Huonoina päivinä tai hetkinä,minulla on tapana mennä aittojen luokse mäelle istuskelemaan ja vain katsella ihastuneena ympärille,tai pieni kävely kotimetsän poluilla saa heti ihmeitä aikaan.Takaisin sisälle tupaan tullessa,olo on jo paljon kevyempi. 


Toki muiden ihmisten tapaamiset ja jutteluhetket vaikkapa kauppareissulla  kylillä ovat mukavia ja piristäviä,mutta minun täytyy kyllä rehellisesti myöntää että suurimmat onnentunteen läikähdykset olen kokenut luonnossa tai joku luontokokemus on ollut jotenkin erityisen vaikuttava.

                            ♥️Luonto,se merkitsee minulle aivan kaikkea♥️


Rauhoittavia luontohetkiä toivotellen, 

                                                       Turvejärven tilan emäntä Katja

14 kommenttia:

  1. Saatan niin täysillä samaistua! Samaa kysymystä kysytään myös minulta usein, ja meillä on sentään nykyään täällä töllissä arkea helpottavia "mukavuuksia". Silti tämä elämäntapa tuntuu näyttäytyvän monille tosi työteliäänä, sitovana ja kuormittavana. Itselle kuitenkin luonnon ja eläinten parissa tehty työ tuntuu vain hyvältä. Onhan se fyysisesti raskasta, mutta itse ainakin koen, että ruumiillinen työ ja sen teko luonnon rytmissä on eräänlaista lääkettä jo itsessään. Se on ihmiselle(kin) luonnollista ja oikein, mikäli vain terveys sen sallii.

    Olen jo kovasti kaipaillut näitä blogipäivityksiäsi, ihanaa alkavaa syksyä sinne pohjoisen pökköperälle, kiva kuulla teistä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Sanni,
      ja kiitos viestistäsi!Niin se kyllä on täälläkin,että luonto ja eläimet antavat niin paljon hyvää,että olisi melkein mahdotonta kuvitella elämää ilman:)Raikkaita ja ihania syyspäiviä sinne teille!:)

      Poista
  2. Kyllä minäkin samaistun kirjoittamaasi.Olen osa luontoa,nyt muutaman kuukauden asunut yksinään mieheni kuoltua.Viihdyn mökillä,teen puutarhatöitä,kerään marjoja ja sieniä,viihdyn metsässä.Nytkin olen saunan jälkeen istunut terassilla,kuunnellut luonnon ääniä ja ihaillut sinistä taivasta,uppoutunut ajatuksiini,miettinyt tulevaa ja palannut muistoihin yhteisestä ajasta.
    Voimia sinullekin ja perheellesi tulevaan.Oikein olen odottanut kuulumisiasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei,
      ja kiitos viestistäsi! Voimia sinulle ja kaikkea hyvää ja kaunista alkavaan syksyyn:)

      Poista
  3. Luonnon eheyttävää voimaa ei sovi vähätellä! Sillä on ollut todella suuri merkitys itselleni toipuessani työuupumuksesta. Kun en ole muuta jaksanut, olen mennyt johonkin ojanpientareelle istumaan ja katselemaan. Aina on nähnyt jotain, mikä on mieltä piristänyt.

    Oikein mukavaa alkavaa syksyä teidän perheelle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Marketta,
      ja kiitos viestistäsi! Luonnolla ja luonnossa olemisella on kyllä ihmeellisen hyvä vaikutus:)Mukavia syyspäiviä sinne teille!:)

      Poista
  4. Kiitos ihanista kuvista. Totta sanot, kun elämä masentaa, hetkenkin oleilu luonnossa, hoitaa mieltämme ja kehoamme. Ymmärrän tuon levottomuuden tunteen kun ei ole luonnon lähellä, sisäinen levottomuus. Siihen ei ole muuta lääkettä kuin lähteä ulos ei ihmisvilinään kaduille vaan metsään, soille, hiljaisuuteen kuuntelemaan vain luonnon omia ääniä. Lämpimiä terveisiä sinne Turvejärvelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Maari,
      ja kiitos viestistäsi! Luonto on kyllä aivan parasta lääkettä:)Oikein ihania syyspäiviä sinulle:)

      Poista
  5. Kyllä se luonnosta voimien saaminen on myös minulle ollut tosiaan monesti elämässä suuri auttaja.Nykyisin vaan nuo metsäkävelyt on jääneet vähemmälle kun ei ole niitä nelijalkaisia joiden myötä metsä sekä koirat toimivat päivittäin stressin poistajina.Nyt kun on ollut niin kauniita kesäiltoja niin pihassakin istuskellen on aivan autuasta.Meille ei oikeastaan juuri liikenteen äänet kuulu niin se hiljaisuus on verratonta.Teille sinne ihania jo tietenkin vähän jo syksyisiä loppukesän päiviä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Kippura,
      ja kiitos viestistäsi! Niin se vain on että luonto ja eläimet ovat hyvää tekevää seuraa:)Sinulle myös oikein ihania syyspäiviä!:)

      Poista
  6. Tuo on niin totta! Meillä haave Lapin luonnon keskelle pääsystä, mutta kun ei löydy paikkaa. Ei oikein tiiä mistä ehtis.. Uskon että itekki voisin paljo paremmin luonnon keskellä! Tsempit sinne alkavaan syksyyn! Talvella onneksi tulossa Lappiin harjotteluun! Oispa ihana treffata ja päästä jutteleen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Umba,
      ja kiitos viestistäsi!Jos vain haluat,niin voit vaikkapa laittaa minulle sähköpostia,niin sitäkin kautta voidaan jutella:)jos on vaikka jotakin erityistä mitä haluaisit kysellä.Tervetuloa pohjoiseen ja laittelehan viestiä!Mukavaa syksyä sinulle ja perheellesi:)

      Poista