Niin vain vuosi on taas vierähtänyt,vastahan se oli valmistautuminen jouluun ja kaikenlaiset jouluiset puuhat veivät mukanaan. Huomenna saa heräillä uuteen päivään ja aivan uuteen vuoteen.
Tähän kuluneeseen vuoteen on mahtunut paljon muutoksia,niin hyviä kuin huonompiakin.
Mutta kaikenkaikkiaan mennyt vuosi oli ihan hyvä ja olen kiitollinen monesta asiasta ja uusista ystävyyssuhteista♥️
Uskon edelleen siihen että kaikella kokemallamme on jokin tarkoitus elämän poluilla ja että jokaisessa hetkessä on myös jotain kaunista ja hyvää,vaikka aina en sitä itsekään heti huomaa,vaan monesti vasta tilanteen mentyä ohi,niin kun aikanaan katsoo elämäänsä taaksepäin,niin sitä huomaakin"että niinhän asioiden kuuluikin mennä"
Ja uskon ja luotan siihen,että on asioita ja tilanteita,joihin voimme itse vaikuttaa omilla valinnoillamme,mutta on myös joitain suuria asioita,jotka ovat jo meihin kirjoitettu sillä hetkellä kun tänne synnymme,olkoon se sitten kohtaloa,tai tähtiinkirjoitettu elämämme käsikirjoitus.Ainakin minua suuresti helpottaa ajatus siitä että meillä jokaisella on etukäteen annettu aika tallustella näitä tämän elämän polkuja ja kun tulee aika siirtyä verhon toiselle puolen,on se jo meissä sisällämme,tieto siitä.Matkan pituudella ei ole väliä,vaan itse matkalla ja ennekaikkea sillä,miten ja mitä on matkan varrella kokenut♥️
Aina ei ole helppoa yrittää löytää hyvää omasta elämäntilanteesta,mutta kaikesta huolimatta minulla on todella paljon asioita ympärilläni mistä olen kiitollinen.
Minä toivon kaikille blogini lukijoille tulevaan uuteen vuoteen hyvää,tasaista arkea,terveyttä ja rakkautta sekä kauneutta ympärillenne.
♥️Voikaa hyvin♥️
Täällä Turvejärvellä aletaan vähitellen valmistautua lähestyvään jouluun.Pipareita on paistettu jo useampaan kertaan,samoin aina yhtä hyviltä maistuvia joulutorttujakin.
Päivät hämärtyvät yhä aikaisemmin ja kohta on käsillä vuoden hämärin aika,valoisaa aikaa on vain pari tuntia.Yritän aina sinä aikana tehdä ulkona kaikki sellaiset työt,mitkä vaativat vähän enemmän valoa.Muutoin on otsalamppu melkein vakiovaruste.
Tykkään tästä hämärästä vuodenajasta,silloin sitä itsekin jotenkin rauhoittuu ja saa hyvällä omallatunnolla ottaa hieman rennommin,vaikka joka päivälle on tietenkin tilan pakolliset ja välttämättömät työt,mitkä on tehtävä oli ilma ulkona millainen tahansa. Onneksi saa kuiten tehdä hommat omaan tahtiinsa.
Nyt on kaikki hyvin,kun on ruokaa niin ihmisille kuin kotieläimillekin.Lampailla on hyvää heinää reilusti ensi vuoden puolelle ja meillä on pakastimessa kalaa ja marjoja joulupöytään laitettavaksi.Ja polttopuitakin ainakin pariksi vuodeksi,sillä on kummasti mieltä rauhoittava vaikutus.Tieto siitä,että pärjätään vaikka mikä tulisi,ei tule ainakaan nälkä eikä kylmä❤️
Pari päivää sitten nähtiin tuvanurkalla aivan oikeat tontun jäljet..niinköhän he ovat kuulleet lasten toiveet. Aika jännittävää aikaa jälleen elellään..
❤️Minä toivottelen kaikille lukijoille oikein ihanaa ja rauhallista joulun odotusaikaa ja tietenkin piparintuoksuisia päiviä!❤️
Aivan kuin ihan vasta olisin aloittanut blogin pitämisen,vaikka kohta tulee kuluneeksi jo kolme vuotta siitä kun aloin kirjoitella kuulumisia täältä Turvejärveltä.
Paljon on tapahtunut tämän kolmen vuoden aikana,mutta taas toisaalta tuntuu siltä että perusarki sujuu tasaisen verkkaisesti tuttuun tapaan ja ne samat arkiaskareet ja tilan työt menevät vuodenkierron mukaan. Suuren osan päivästä vie varsinkin näin talviaikaan,puuhuolto,sekä kotieläinten ruokinta ja vesien kantaminen,eläimille ja tupaan.
Suurin muutos meidän perheessä ja arjessa on isännän,Jannen sairastuminen vakavaan sairauteen. Hänellä todettiin vuosi sitten syksyllä etenevä lihasrappeumasairaus,als,johon ei ole parantavaa hoitoa eikä sairauden etenemistä voi etukäteen tietää.
Nyt todellakin eletään päivä kerrallaan.
Meillä oli ja on edelleenkin paljon ajatuksia ja suunnitelmia tämän Turvejärven tilan suhteen,mitä haluaisimme tehdä täällä ja mistä olisi mahdollista hankkia toimeentuloa.
Kaikki,joiden perhettä vakava sairastuminen on kohdannut,tietävät että kaiken muun lisäksi myös niinkin ikävä ja maallinen asia kuin taloudellinen tilanne muuttuu,ja usein huonompaan suuntaan,niin myös meillä.Eli,minäkin yritän nyt miettiä erilaisia mahdollisuuksia ansaita toimeentuoloa täältä tilalta käsin. Nyt tietenkin ihan käytännön syistä melkein kaikki minun aikani ja energiani menee tilan arkiaskareiden tekemiseen ja Jannen auttamiseen,mutta uskon ja jaksan suunnitella tulevaa,kaikesta huolimatta♡
Toivoisin,että jonakin päivänä tämä Turvejärven tila voisi tarjota hyvää mieltä ja rauhallista ilmapiiriä sitä etsiville ja kaipaaville.Ehkäpä jotain muutaman päivän lammaspaimenpäiviä,ja kesäisin avoinna oleva kotieläinpiha ja kesäkahvila Mummolan tunnelmaa.
Uskon siihen,että tällä paikalla ja tilalla itsellään on jo mahdollisuuksia vaikka mihin,minun vain tarvitsee itse löytää ne mahdollisuudet♡
Tämän blogin pitäminen ja tänne kirjoittaminen on ollut hyvää myös itselleni,vähän sellaista päiväkirjan pitämistä jota voi selata taaksepäin ja muistella ja sellaisena tämän blogin haluan pitää jatkossakin.
Ja enemmän kuitenkin kuvapainotteisena,vähän sellaista kuvapäiväkirjaa.
Minut löytää nykyään myös sosiaalista mediasta,facebookista,jonne olen ajattellut tehdä Turvejärven tilalle omat sivut,joilla ilmoitan esimerkiksi tapahtumista tai myytävistä tuotteista.Onhan se nykypäivää ja kaipa minunkin täytyy sellaiseen totutella,jos meinaan jotakin toimeentuloakin hankkia tulevaisuudessa täältä tilalta käsin.
Kiitos kaikille teille ihanat blogini lukijat,on ollut mukavaa huomata että olette pysyneet mukana vuodesta toiseen!Kiitos!♡
Täällä Turvejärvellä aletaan pikkuhiljaa valmistautua joulun odotukseen,ja laittelen teille kuulumisia ja kuvia kaamoksen ihanasta hämärästä.
Kuvista puheenollen,nuo pari ilmakuvaa on ottanut Mika Mäkeläinen.Niistä näkee minusta hyvin,että melkein erämaan laitamilla asutaan,minulle aukeaa koko maailma omalta kotipihaltani♡
Minä toivottelen kaikille lukijoille hyvää alkavaa viikonloppua!♥️
Turvejärven tilan emäntä, Katja
Näin Pyhäinpäivän aikaan on hyvä ja sopiva hetki kirjoitella asiasta,joka on tärkeää ja luonnollinen osa jokapäiväistä arkea täällä vanhalla tilalla asuessa .
Ajattelen niin että me ihmiset olemme vain yksi osa tätä suurta kokonaisuutta,johon kuulumme ja joka meitä ympäröi,olemme osa luontoa,aivan kuin eläimet ja puut ja kasvit,kaikki elollinen.
Ja koko ajan läsnä on myös meille näkymätön maailma,maailma jossa luonnonhenget,haltijat ja jo edesmenneet rakkaat asuvat ja kulkevat täällä meidän seurassamme.
Usein vanhoissa paikoissa ja rakennuksissa on aivan omanlaisensa energia ja tunnelma,niin myös täällä Turvejärven tilalla. Täällä on hyvällä tavalla sellaista vanhan paikan tunnelmaa,jollakin tavalla myös turvallista. Ja mikä tärkeintä,luonto ympärillä.
Luulen,että sitä jotenkin luonnostaan alkaa huomioida ympäröivää luontoa ja elämää ympärillään kun asustelee tällaista vanhaa tilaa..sitä kuin pikkuhiljaa pyytää osaksi arkea ja elämää niin saunatontut kuin metsänhaltijatkin. Metsään mennessä muistaa huomioida metsäneläimet ja muut asukkaat,niin näkyväiset kuin näkymättömätkin,tietäen että he siinä vierellä katselevat ja kuuntelevat ja kauniisti pyytäen voivat olla myös avuksi.
Olen aiemmin kertonut,että talon takana mäellä kasvaa kaunis pieni kuusi,jonka olemme pyhittäneet meidän perheen pyhäksi puuksi.Kuusi on vähän kuin porttina kahden maailman välillä,viemme aina toisinaan lasten kanssa kuusen juurelle jotakin hyvää syötävää,niin metsäneläimille kuin haltijoillekin. Muistamme myös meidän saunanhaltijoita,sekä kodinhaltijaa.
Jokaisella paikalla ja rakennuksella on omansa,ja kun kauniisti muistamme
heitä ja kiitämme,niin yhteiselo on antoisaa molemminpuolin♡
Elämästä tulee jotenkin syvällisempää ja merkityksellisempää,kaikella on tarkoituksensa ja paikkansa.♡
Voisin kuvitella,että ennenvanhaan kun ihmiset elivät melkein kokonaan luonossa ja luonnosta,niin näkymätön maailma oli heille aivan arkipäiväistä,he olivat jollakintapaa herkempiä aistimaan asioita ja elämää ympärillään. Nykypäivän ihmisellä on ikävä kyllä usein niin kiire ettei ehdi pysähtyä kuuntelemaan ja katselemaan ympärille,kaikenlainen häly vie ihmisiltä huomion ja keskittymiskyvyn,ja joskus hiljaisuus voi tuntua jopa ahdistavalta.
Tänään Pyhäinpäivänä sytytämme kynttilät kaikille heille jotka ovat jo siellä "verhon toisella puolen",niin rakkaat ihmiset kuin eläimetkin. Ja muistan olla kiitollinen kaikesta kauniista ja hyvästä mitä minulla on,kiitos♡
♡Toivottelen teille kaikille oikein rauhallista Pyhäinpäivää♡
T. Turvejärvn tilan emäntä, Katja
Edellisestä kirjoittelusta onkin taas vierähtänyt hetki jos toinenkin,ja syksy on vaihtunut talveen. Tuntui oikestaan siltä kuin talvi olisi tänä vuonna saapunut yhden päivän aikana. "vielä eilen oli syksy ja nyt on jo ihan oikea talvi"! Näin lapset huudahtivat eräänä aamuna ulos katsoessaan♡
Syyskalastuskin jäi vähän vähemmälle tänä syksynä,hyvä ettei vene jäätynyt kotirantaan kun oli yön aikana tehnyt pakkasen ja meidän matala ranta oli aamulla kauniissa riitteessä. Yleensä olemme vielä näin lokakuun loppupuolella laskeneet verkot veteen ja kalastaneet siiat pakastimeen.
Sen verran sentään ehdimme järvelle ennen pakkasrouvan saapumista,että jokunen kaunis iso siika on nyt kuiten pakastimessa,kiitos Ahdille ja vedenhaltijoille♡
Tämä alkutalven aika on aina sellaista,että menee jonkun aikaa,jotta pääsee taas talven rytmiin mukaan,kaikki tekemiset vievät enemmän aikaa ja ovat hitaampia tehdä,mutta taas toisaalta aivan ihanaa vuodenaikaa,hiljaista,puhtaan valkoista,joskus jopa melkein sanattoman kaunista♡
Haluan tämän blogini kautta kiittää teitä kaikkia jotka kävitte meillä kylässä syyskuussa avoimien ovien päivänä,kiitos vielä.
Oli ihana päivä ja ennenkaikkea ihania vieraita♡
Ensi vuonna uudestaan! Olisi mukava järjestää myös joulun aikoihin jouluiset avoimet ovet täällä meidän tuvassamme♡
Minä toivottelen kauniita pakkaspäiviä kaikille lukijoille ja palailen tänne kirjoittelemaan kaamosajan kuulumisia ja tunnelmia♡
Niin se vain on syksy saapunut Turvejärvelle. Kurjet huutelevat kotisuolla ja ruska värjää varvikot kauniin oranssinkeltaisiksi.
Valo on aivan erilaista kuin alkukesän valo,jotenkin pehmeämpää.Illat alkavat hämärtyä aina vain aikaisemmin,vaikka vielä pari viikkoa sitten valoisaa aikaa riitti melkein läpi yön.
Toissa iltana näkyi tämän syksyn ensimmäiset revontulet ja tähtitaivas.
Onhan näissä syksyn päivissä ja syysilloissa aivan oma tunnelmansa. Toivotaan,että tulisi pitkä ja kaunis syksy!♡
Olen ilmoittanut Turvejärven tilan kulttuuriympäristöpäivään,jota vietetään nyt tulevana sunnuntaina,8.9.
Meillä on siis sunnuntaina avoimet ovet ja pop up-kahvila klo.10-16. ♡Tervetuloa jos täällä päin kuljette!♡
Toivottavasti säänhaltijat suosisivat ja tulisi oikein kaunis ja aurinkoinen syyspäivä! Näitä kauniita ja lämpimiä päiviä on nyt riittänytkin vaikka kuinka. Vielä jos saisi toivoa jotakin,niin ripaus vettä ei olisi pahitteeksi, jaksaisivat marjat ja sienet kasvaa ja järven veden pinta nousta. Mutta ihanaahan se on että on lämmintä ja aurinko paistaa♡
♡ Nähdään sunnuntaina! ♡
T. Turvejärven tilan emäntä, Katja
Kuinka moni onkaan kysynyt minulta,että miten minä jaksan kun täällä vanhalla tilalla on niin paljon kaikenlaista tehtävää,ja varsinkin nyt kun isäntä on sairastunut vakavasti..
Vastaukseni kysyjille on aina sama,juuri siitä syystä jaksan kun elämme täällä vanhalla tilalla luonnon ympäröimänä.
Koen niin vahvasti kuuluvani osaksi ympäröivää luontoa,etten oikeastaan osaa edes kuvitella sellaista vaihtoehtoa,että asuisimme vaikkapa kerrostaloasunossa(olen joskus nuorempana asunut,joten kokemusta siitäkin asumismuodosta on),voisin jopa kuvitella että sellainen luonnosta eristetty asuminen aiheuttaisi minussa jonkinlaista surua ja jatkuvaa kaipuuta sinne oikeaan kotiin,luonnon läheisyyteen.
Ja onhan tästä aiheesta viime aikoina ollut mediassakin artikkeleita esillä ja ihan tutkimuksiakin tehty. Luonnossa oleminen,vaikka vain ihan hetken aikaa,parantaa ihmisten mieltä ja rauhoittaa.
Ja monille taiteilijoille luonto on loputon inspiraation ja luovuuden lähde.
Ajattelen,että ihminen on osa luontoa ja voi kunpa osaisimme elää sen mukaan ja kunnioittaa ja vaalia suurta aarrettamme,puhdasta luontoa,erämaita,juomakelpoista vettä,raikasta ilmaa hengittää. Suuria asioita nykymaailmassa,ja meille monesti niin itsestäänselviä,ettei niitä välttämättä tule edes ajatelleeksi.
Huonoina päivinä tai hetkinä,minulla on tapana mennä aittojen luokse mäelle istuskelemaan ja vain katsella ihastuneena ympärille,tai pieni kävely kotimetsän poluilla saa heti ihmeitä aikaan.Takaisin sisälle tupaan tullessa,olo on jo paljon kevyempi.
Toki muiden ihmisten tapaamiset ja jutteluhetket vaikkapa kauppareissulla kylillä ovat mukavia ja piristäviä,mutta minun täytyy kyllä rehellisesti myöntää että suurimmat onnentunteen läikähdykset olen kokenut luonnossa tai joku luontokokemus on ollut jotenkin erityisen vaikuttava.
♥️Luonto,se merkitsee minulle aivan kaikkea♥️
Rauhoittavia luontohetkiä toivotellen,
Turvejärven tilan emäntä Katja
