keskiviikko 19. heinäkuuta 2017

Lähiruokaa

Tänä keväänä ja alkukesästä on ollut paljon hiljaisempaa kalastuksen suhteen. Meillä on kotirannassa jokunen katiska,niistä ollaan saatu ahventa ja haukea ruokapöytään.
Mutta aika hiljaista on ollut,kalat luurailevat jossain aivan muualla kuin kotiranannan tuntumassa. Vesi on niin korkealla tänä kesänä,että se vaikuttaa kalojen liikkumiseen.

Olemme kuiten pysyneet kalassa ja olemme kiitollisia Ahdille:)

Syksyllä laitamme siikaverkot kotijärveen,ja joka syksy olemme saaneet mukavasti kalaa pakastimeen laitettavaksi. Saas nähdä,kuinka tänä syksynä!




Hyvää kalapihviainesta

Hauki on oikein hyvää tuoreena paistettuna,tai sitten jauhettuna kalapihveiksi.
Paistettu ahvenfile katoaa parempiin suihin samantien;)



Paistettuja ahvenfileitä,nam!



Tuoreita munia olemme saaneet päivittäin,kanat ovat olleet ahkeria munijoita,kiitos kanasille!



Tuoreita,lämpimiä munia

Tässä torpassa tuoksuu paistetut letut  monta kertaa viikossa. Letut ovat erityisen maukkaita omien kanojen munista tehtyinä. Ja toivottavasti saataisiin lettutaikinaan oman lehmän maitoa parin vuoden päästä,kunhan Omppu hieman kasvaa:)



Maitoastioita

Josko näille maitoastioille olisi taas käyttöä parin vuoden päästä,toivotaan niin!


Muutama viiko vielä,niin marjat alkavat olla kypsiä poimittaviksi. Nyt näyttäisi hillaa tulevan ihan kivasti,ainakin raakileita on näkynyt enemmän kuin parina edellisenä vuotena. Kävimme kotijängällä katsomassa tulevaa hillasatoa.


Hiisukin kävi tarkistamassa hillatilanteen



Käyttämämme lihan kasvatamme itse ja ostamme jonkin verran poronlihaa paikallisilta poroperheiltä.
Meidän kyyttöhiehomme Mansikki päätyi keväällä omaan pakastimeen. On ainakin luomulihaa ja tiedämme mitä eläin on syönyt ja millaisen elämän elänyt. Mielestämme ihan hyvän lehmänelämän,saaden olla vapaana karsinassa ja käydä ulkona jaloittelemassa.
Eikä tarvitse kuljettaa eläimiä teuraaksi satojen kilometrien päähän. Jokainen eläin ansaitsee hyvän ja arvokkaan elämän ja arvoisensa lopun,ilman turhaa kipua ja stressiä.





.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti