Blogi 1- v. !

Voihan mahoton! Kuinka se aika rientääkin nopeasti,nyt tulee vuosi siitä kun aloitin blogin pitämisen.

Joten,aivan aluksi toivotan teidät lukijat tervetulleeksi Maahisten maahan ja istukaahan alas ja nauttikaa kuppi kuumaa ja vastaleivottuja joulutorttuja:)

Silloin vuosi sitten mietin hyvin pitkään,että aloitanko blogin pitämisen,tottapuhuen en ole mikään "somessa"viihtyvä ihminen,eikä minulla oikein ole sellaiseen aikaakaan,on niin paljon muuta tekemistä:)

Mutta mitä enemmän asiaa ajattelin,niin alkoi tuntua siltä,että miksipä ei,voisihan tätä blogin pitämistä ainakin kokeilla. Ja aivan päällimmäisenä ajatuksena oli se että jos edes yksikin ihminen saa iloa ja inspiraatioita omaan elämäänsä ja on kiinnostunut tällaisesta elämäntavasta,niin blogi on tehnyt tehtävänsä:)
Ja onhan tämä vähän kuin avaisi ovet vieraille ihmisille omaan kotiinsa,ja toivottaisi tervetulleeksi♥

Tähän matkan varrelle on mahtunut monia mutkia,kivisiä polkuja ja kaatumisia,mutta aina on noustu ylös ja jatkettu tallustamista. Voin suoraan sanoa,että ensimmäiset vuodet eivät olleet pelkkää ruusuilla tanssimista,vaan oikeastaan kaikkein raskainta aikaa. Osin aivan siitä syystä,että itsellä oli niin paljon "suuria suunnitelmia" ja haaveita tällaisesta luonnonläheisestä elämästä,ja todellisuus kyllä oli jotain aivan muuta,kovaa arkista työtä kolmen pikkulapsen ja eläinlauman kanssa. Ja hieman huolta siitä,että pitäsi torppaakin laitella kuntoon..Näin jälkiviisaana on hyvä sanoa itselleen,että ehkä aivan kaikkea haaveilemaansa ei kannata ahnehtia samaan syssyyn;)

Ja ennen kaikkea rohkaisuna kaikille,että ei kannata heti lannistua ja heittää hyvästejä unelmilleen,vaan tekee asiat pikkuhiljaa ja yrittää muistaa nauttia juuri siitä hetkestä ja elämäntilanteesta,eihän se elämä muutoinkaan ole koskaan valmis(itsellä vielä hieman opettelemista tämän asian suhteen;)

Mutta nyt kun elämä on asettunut uomilleen ja meillä molemmilla on varmuus siitä,että juuri tämä on sellaista elämää mitä haluamme,niin sitä jaksaa aivan eri tavalla ja nauttii joka hetkestä(ainakin melkein!;),ja ennen kaikkea on kiitollinen siitä,että kaikesta huolimatta tuli valittua juuri tämä mutkainen polku,eikä sitä suorinta tietä:)

Pienin askelin kohti haaveita ja unelmia,ja ehkäpä hitunen rohkeutta myös,siinäpä minun neuvoni♥

Ja kiitos aivan kaikille lukijoille,jotka käytte meillä kyläilemässä tämän blogin kautta,on mukava avata ovet teille! ♥