Kierrätystä ja vanhoja aarteita

Kirjoittelin joskus kesällä vanhan talon korjaamisesta ja asumisesta vanhassa talossa.
Asuminen ja eläminen vanhassa talossa on kierrätystä parhaimmillaan.

Ja varmasti hyvin moni,joka on hankkinut itselleen vanhan kaunokaisen,on saanut kuulla lukuisia kommentteja"että eikö olisi parempi purkaa vanha pois ja rakentaa uusi?"

No,en ala nyt sen enempää remontti-ja korjaushommista kirjoittamaan,se olisikin loputon kirjoitus se...;)

Kyllähän meilläkin oli vaikka mitä ajatuksia ja suunnitelmia tämän vanhan torpan suhteen kun tänne muutettiin,mutta asumisen ja käytännön kokemuksen myötä sitä vähitellen  huomattiin,että oikeasti emme tarvitse aivan kaikkea "nykyajan mukavuuksia"..

Suunnittelin perusteellista keittiöremonttiakin,eli toisinsanoen uutta varusteltua keittiötä jostakin keittiöfirmasta(nyt jo onneksi hieman naurattaa omat silloiset suunnitelmani),uusi keittiökaapisto olisi vienyt suurimman osan tupakeittiöstämme,ja ei vanhaan torppaan ole kovin helppoa ainakaan mitään standardimittojen mukaan tehtyä asentaa,kun joka nurkka on hieman vinksallaan:)..vähän niinkuin Peppi Pitkätossun talossa,kaikki on vähän vinksallaan ja saa ollakin!:)

Melkein kaikki kodin huonekalut ovat käytettyjä ja vanhoja, ainoa huonekalu mikä on ostettu uutena,on tyttöjen huoneen kerrossänky. Pitkään etsin sopivaa vanhaa sänkyä,mutta ei vain löytynyt,huonekorkeus on sen verran matala,että oli vaikea löytää juuri sopivan kokoista kerrossänkyä kolmelle. Kaikki muut ovat joko saatuja,tai kirpputoreilta löytyneitä aarteita ja taitaa pari ihanuutta olla jostakin antiikkikaupasta aikanaan hankittuja.

Itselläni rakkaus vanhoihin esineisiin ja huonekaluihin syttyi opiskellessani huonekalupuusepäksi parikymppisenä (ei tosin uskoisi että tässä talossa asuu puuseppä!),tykkään näet kaikesta hieman rosoisesta ja patinasta pinnassa vaikkapa huonekaluissa.
Jos esine on muuten ehjä ja tukeva,niin en oikein raaski laittaa uutta maalipintaa,vaan pidän siitä että käytön jäljet ovat näkyvillä.

Ja onhan näissä vanhoissa huonekaluissa sekin hyvä puoli kauneutensa lisäksi,kun ovat jo kestäneet jopa sen 100 vuotta,niin todennäköisesti kestävät vielä toisenkin 100 vuotta!:)

  Siis  eläköön vanhat narisevat lautalattiat sekä hieman vetoiset torpat,ja vanhat aarteet !