torstai 9. marraskuuta 2017

Lumihommia

No jo vain taisi talvi tulla jäädäkseen vähäksi aikaa! Ainakin lumimäärästä päätellen...




Huh! Märän ja painavan lumen lapioiminen ja kolaaminen käy melkein työstä! No, ainakin kuntoilusta vai olisikohan hyötyliikunta osuvampi sana..hikihän siinä meinaa tulla kun pukkailee lumikasoja sinne tänne..
Ja tulikin siinä lunta lapioidessani mieleeni joku vuosi takaperin erään lääkärin minulle esittämä kommentti"että pienten lasten äidin olisi hyvä harrastaa kuntoilua,esim.käydä päivittäin lenkillä",siis mitä! Olin niin pöyristynyt,etten edes osannut vastata mitään lääkärin sanomisiin(Olin sitäpaitsi ihan muissa asioissa käymässä tohtorilla).
Nyt jos kuulisin saman kommentin,niin osaisin kyllä sanoa takaisin:)



Ei aivan ensimmäiseksi tulisi mieleeni iltasella,lasten jo nukkuessa,lähteä juoksulenkille. Kaiken päivän mittaan tehtyjen arkihommien jälkeen pitäsi vielä vetäistä muutaman kilsan lenkki! Ajatuskin saa hengästymään! Minä mieluummin vietän sen parin tunnin"oman ajan" vaikkapa kirjoittelemalla tätä blogia ja juomalla iltateen kaikessa rauhassa,ilman jatkuvaa juoksentelua Nöpösen perässä:)




Tavallisen arkipäivän mittaan tulee kuntoiltua aivan tarpeeksi ja haukattua raitista ilmaa,varsinkin näin talvella. Kannan vedet eläimille ja taloon,sekä heinäpaalien nostelukin katsotaan varmasti kuntoiluksi,ja entäpä lumien kolaaminen ja lapioiminen,polttopuiden vetäminen ahkiolla Nöpösen istuessa kyydissä..siinä kun suhailee ahkio perässään pitkin pihaa,niin melkein urheilustahan se käy.
Ja on paljon mukavampaa kuin turhan hölkkäily!:) Tämä on tällaista hidasta elämää,ja omaehtoista tekemistä ja puuhastelua pitkin päivää,ei missään muotoa tehokasta,eikä ole tarkoituskaan.




Joten,nauttikaahan iltateenne hyvällä omallatunolla,niin minäkin teen ja huomenna aamusella menen taas lapioimaan lunta..sitä nimittäin satelee koko ajan!






                                 Lapset ainakin ovat aivan riemuissaan lumesta! :)

8 kommenttia:

  1. Lumi on ihanaa, mutta kyllä se hieman vaikeuttaa elämää. Varsinkin kun on puulämmitys, iso piha ja eläimiä. Mutta jotenkin sitä tuntee elävänsä ja on hieno tunne, kun pärjää luonnon kanssa.

    Minä saan ihan jatkuvasti palautetta lääkärissä noista samaisista asioista. Minulla on paljon tuki- ja liikuntaelinsairauksia, osa melkein 30 vuotisesta pakkotahtisesta tehdastyöstä tulleita. Herkästi minulle huomautellaan, että "jotain" pitäisi tehdä, koska olen ylipainoinen. Se on ilmeisesti merkki siitä, että en tee elämässäni mitään muuta, kuin makaan ja syön. Ulkoisesta olemuksesta, elämästäni mitään tietämättä, tehdään johtopäätökset yhdellä vilkaisulla.
    Liikkua pitäisi kuulemma ihan älyttömän paljon, että palautuisi työn rasituksista. Häh! Ensin tehtaassa työpäivä, sitten kotihommat ja pari tuntia päivässa liikuntaa. Päälle vähintään 7,5 tunnin unet. Sula mahdottomuus! Kaikki tämä vain sen takia, että olisin yhteiskunnalle ja työnantajalleni kelvollinen. No, onhan liikkumisessa oma terveyskin asiana, mutta kyllä ihmisen kehon levätäkin täytyisi. Ja nämä kotona tehdyt asiat ovat kuitenkin niitä, mitkä minulle ovat merkityksellisiä ja tärkeitä!

    Ihanaa viikonloppua teille sinne pohjoiseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Marketta,
      ja kiitos samoin sinne teille,oikein hyvää viikonloppua!:)

      Poista
  2. Kiitos ihanasta blogista sinulle! ��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei,
      ja kiitos viestistäsi! Mukava kuulla,jos tykkäät blogista:)

      Poista
  3. Kiitos Aamulehden joka kertoi elämästäsi ja perheestäsi Lapinmaalla.Huomasin ,että kirjoitat blokia touhuistanne,nyt odottelen ja tykkään kivasta tyylistäsi kertoa päivistäsi.Toivottelen sinulle jaksamista siellä lumien keskellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei,
      ja kiitos viestistäsi!Mukava kuulla,että blogi on mieleinen ja sitä on mukava seurata:)

      Poista
  4. Kiitos tästä ihanasta blogista! Minäkin tämän Aamulehdestä huomasin ja heti kävin lukemassa kaikki päivityksesi. Asun perheeni kanssa Pirkanmaalla, mutta Ivalon Alajoen rannalta löytyy rakas lapinmökkimme, jonne on jatkuva kaipuu. Lapin luonnossa on taikaa ihan mihin vuodenaikaan tahansa. Itsekin pidän kovasti kaamosajan hämärästä ja sinisestä valonkajosta, vaikka pääosin hiihtoloman ja pääsiäisen aikoihin pohjoiseen suuntaammekin. Kiva, kun olet laittanut runsaasti kauniita luontokuvia blogiisi. Näitä kuvia katselemalla ja juttujasi lukemalla ainakin minä saan kovasti voimaa arkirutiineihini näissä ruuhkavuosien pyörteissä! Voimia sinulle sinne lumenluontiin! Meillä täällä on satanut koko päivän vettä ja on todella pimeää! Uskon, että jopa vielä pimeämpää kuin teillä siellä lumen keskellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Sari,
      ja kiitos viestistäsi!Onpa ihana kuulla,että blogista on iloa:)Tervetuloa seuraamaan arkeamme pienellä tilallamme!Ja oikein ihanaa talven alkua sinulle ja perheellesi:)

      Poista